Pio Po Moboos Kadazan?

Baino, kivaa dati muot do pio po moboos Kadazan.

Di poguhu, aiso boos gunoon nga' boos sondii, Boos Kadazan. Mohoing, komuhakan, tanak, saviavi' moboos Kadazan. Agazo hoogo do Boos Kadazan di poguhu. Sina po id Penampang hobi no ii kivaa kadai nga' moboos Kadazan. Om gisom no do kivaa kotouhuzan do Boos Kadazan maza Radio Sabah.

Aiso nokoiho, aiso nakalati, aiso nokopomusoou do miho atagak Boos Kadazan. Ingkuo di gia momusoou do ingkaa sabap saviavi koiho om kalati do Boos Kadazan?

Nga' songian minapu o Sabah do monuidong Sinompuuvan Pogun Malaysia, au' nokopomusoou huguan Kadazan do kivaa dati' kohigaganan kumaa do Boos Kadazan. Om nohiivan dioho ii toi ko nobouvong zioho om notumpohok do nokoigit do kuasa id kopolintaan. Bagahon do atangkangau do mongkimamaa do popobuu kopomolintaan, nohiivan nunu ii maso aantakan kumaa do Boos sondii ii kaanu monguntazag om momogundop do kointutunan tinau.

Songian do maai poohono o boos pongia'an id sikul, tuutulus tuhun Kadazan minomusoou do hobi avasi do koiho haid o tanak dioho do boos Malazu mantad onini po. Kogumuan dii dioho do au moboos Kadazan doid tanak dioho.

Nunu naantakan?

Nohodi sinakagon Kadazan ii poinsuat do Kadazan zioho id Sotifikit Kinosusuvon nga aiso toihaan tokuudi po toi do Boos Kadazan. Iisai di pahasaon diti? Ii naku poingkuasa toi ii mohoing Kadazan? Toi huguan Kadazan tu nohiivan dioho pinoposoou do tuhun dioho do agazo guno do koiho do Boos sondii?

Kivaa po naku kahansanan do atahaban o kogundapan do Boos Kadazan? Miho di naku gagaon ii kohigaganan tagazo do mikot do atagak o kointutunan Kadazan sabap no do atagakan zioho do Boos kozo sondii?

Hansanon nopo do Kadazan do popotihombus do Boos Kadazan om mantad dii do popotimpoon kointutunan Kadazan nga' ii tanak ngaavi ii maso gumazo, ii sontob poinsikul id sikul tosiibo. Noihaan ku nogi do mumugumu mohoing do moboos id Kadazan doid tanak dioho.

Iti no ii abal tavasi montok tinau Kadazan.

Sabaagi do Kadazan, unsikou no doid kosimaan do Boos nu sondii.

Copyright 2017 Pio Po' Moboos Kadazan? Pascalis Claudius Lotinggi

Tadau Takadop Kozo id Susuzan Tinau Kadazan

Iti no ii tadau takadop kozo. Tadau ko-6 Vuhan ko-6, Toun 1976. Naatu o kapal toniini ii sinakazon do huguan takavas om tavakas do Tinauh Kadazan. Miaga do sodop dandaman.

Ogumu dati ii momuondom do aiso ii taanu do booson mahik o kinaantakan diti. Au nodii mahik o timpu di poguhu, ka. Oluo nogi do maan vagu soovo, ka do vookon hoohobi no ii puu paganakan di huguan ii nokosoomo do kopupuson miaga dii.

Otopot ii kozo do au nodii otonduhi ii kozuuzuvo di poguhu. Nga ogumu sabap nookuo do oiton mahik o kinaantakan diho nokomoi. Nung songuhun Kadazan ko, mositi nopo do kikaandak ko do mongiho do susuzan do tinau' nu sondii mantad po dii poguhu. Om iso nopo di kinaantakan tagazo id taatanga do tuhun Kadazan nga ihia na-ait id savat

Tadau ko-6, vuhan ko-6, toun 1976: Onom-Koonom!=666. Tanda' do kalaatan tagazo.

Om iho no ino montok do Tinauh Kadazan (toi Dusun nung nokosuat id upis kopolintaan do Dusun ko.) Miho komozon do okon noopo do natagakan o Kadazan huguan topulokis nga nolugi' o Sabah sabap ii nopo nokoundun nga Huguan Montili om montili ngaavi dau.

Huguan Sabah ii nopujulan kiniopon sabap no do naatu ii kapal:

1. TUN Fuad Stephens, Huguan Montili Sabah

2. Datuk Peter Mojuntin, Montili Local Government ang Housing

3. Datuk Salleh Sulong. Montili Kousinan

4. Datuk Chong Thein Vun, Montili Communications and Public Works

5. Datuk Darius Binion, Panakadai Montili kumaa Kumoduvo Huguan Montili

om 6 suvai tuhun.

Nokuo tu naantakan do ingkaa?

Ogumu' tantaman miaga ditia:

1. Noumbak injin kapal;

2. Mobulalau ii popotuhud kapal;

3. Kivaa pinoposokot bomb doid di kapal

om kivaa po dati suvai panantaman.

Kinaantakan diti nakatahib no. Au nodii gumuhi timpu poguhu naantakan. NGA' KINAANTAKAN DITI MOSITI DO AU' HIIVAN HOBI NO TUHUN KADAZAN.

Kinaantakan diti no iso mantad dii "defining moments" doid susuzan tinauh Kadazan. Iti no iso kinaantajan ii nakaanu papaatu do ningkokoton do Kadazan.

Miaga kozo do paganakan ii natagakan do mohoing kusai. Miaga do pizak natagakan maganak. Om ahaid do ohunggui o Kadazan sabap no kinaantakan dii.

Dadi, Tinauh Kadazan apatut poinsoou do kivaa tinimungan ii au' aanangan do kosoibau o Kadazan.

Koontok do misompuu om okonko' miakang. Aiso suvai olugi nga' tuhun Kadazan sondii.

TODOSON DUTIA: http://kadazan-tuhun-ku.blogspot.com/2019/03/the-kadazan-people-over-years.html

do mongiho susuzan om nontodonon do Kadazan. Apatut dii do aiso koosizan do mimang di otopot om kotunud.

Pascalis Claudius Dampian

Copyright © 2017 (updated 2023)

Taang Ko-3 Nangku Ningkokoton Kadazan?

Iisai tuhun Kadazan ii au kopiuman do miaga ko id taang kotohu ningkokoton do Kadazan? Miho nangku komozon ti-uot diti do 'racist' (popokoindama tinau sondii)? Otopot nangku iti toi topiipiuman no'opo? Kahasa nangku do muot nung nombo kozo ningkokoton tuhun Kadazan songian piagahon do tinau suvai id Sinompuuvan Pogun Malaysia?

Sundung potuu do aiso toi okudi dati tuhun Kadazan ii kopiuman do ingkaa, nga koontok nogi muot do nombo no ningkokoton do tuhun Kadazan do baino. Nodimpot naku do tuhun Kadazan nunu ii kohizaban dioho id daasom timpu hobi 50 toun (1963-2017)? Miaga kozo do todok(1) do kobuuon tuhun kadazan iti.

Id Gana Kopokinaabasan (Kopongia'an toi Balajalan)
Ontok di paganu pomolintaan sondii Pogun Sabah di toun 1963 maza do Sinompuuvan Pogun Malaysia, kivaa no piipio tanak Kadazan ii nokosikul gisom Pangaan Kohimo Takavas (Form Five).

Hobi kinobuuon daa do tuhun Kadazan nung osikap noukab mato dioho do agazo guno do kosikul tanak ngaavi dioho. Kivaa susuzan do songian nopo kotuidong o sikul id Inobong di toun 1887 om Penampang di toun 1890 (?), osusa mongunsub mohoing Kadazan do papaatod tanak dioho do sumikul. Aiso tumambah moobuvat, ka. Songian do mugad doid sikul, asaasau do ahatang.

Songian do noovit ginavo dioho do poposikul tanak dioho, kuukusai no pinosikul dioho. Tanak tondu? Mindad do toun tu au' pakavasaon tanak tondu do humabus mantad hamin.

Baino, ogumu nodii Kadazan do nokosikul om ogumu nogi ii akavas sinikulan. Kivaa di migit kalaja takavas id koupisan do kopolintaan toi komponi. Nga kakaal po ogumu ii au kosikul sabap osodu izonon, kivaa di osiibo sikul tu au kouha balanja toi 'au mamanau tutok'. Kivaa nogi ii tumood sumikul tu aiso hizab toi osusa mongunsub mugad sikul. Kivaa nogi ii au avasi kinapaasan om tuutulus do mogium kalaja di oniini gaji. "Kuli-kuli" do touki, ka di hozou.

Okudi po tuhun Kadazan ii nokosikul gisom nakaanu do 'Master' toi 'Doctorate' sundung potuu do kivaa no nadadi do masital (mongingia) gisom no ma doid univositi. Ogumu nodii dokutul mongungubat, injiniol, luyal, akaunton om suvai po. Nga osodu po kinotouvizonon Kadazan nung piagahon do tinau suvai. Nokuo ma iti?

Minsingiho Monokodung
Koontok sukod vagu do Kadazan do minsingiho do pointounda monokodung do tuhun sondii songian kaanu zioho ningkokoton di akaakavas id koupisan polinta toi' komponi. Kada daa aantakan do kivaa tuhun Kadazan ii kavasa do ihoon nung kosudong di kalaja sabap no do kivaa do kinapaasan dau gisom doid univositi nga au kagais ngaan dau do maan 'interview'. Zioho no ii magadang pio om iisai Kadazan ii kosudong songian piagahon do tinau suvai ii kivaa kinapaasan di akavas ponogi. Komozon, aadang om otuhid lahan do manaak kosivatan do migit do kalaja. Au koontok do toisoon.

Nung kivaa ii mokianu do 'reference', aiso hasa dumadi do 'reference'. Nung kivaa ii mokianu sokodung songian mangapalai do sikulasip, kavasa do onuan sokodung. Songian kivaa mongutang montok balajal, koontok ihoon nung koimat dumadi do 'mamajamin.' Nung oihaan do okuangan do kousinan dumadi do 'guarantor' monguo dii gia do sansagan. Maai no nunu ii apatut tumanud pagadangan pointantu.

Kaakan Soumul-umul
Ka di Lao Tze, tuhun Sina tabaa, "Give a man a fish and he will eat for a day. teach a man how to fish and he will eat for a lifetime." "ONUAI TUHUN DO SONGINAN SADA OM MAKAN ISIDO DO SANGADAU. IA-O' TUHUN INGKUO MONGINSADA OM KAAKAN ISIDO DO SOUMUL-UMUL."

Maai no gisom di abagahan. Kada gia maai nunu ii au aanu gisom kopogovit kosusaan kumaa doid sondii.

Baino, atantaman do hobi kuang do 700,000 tuhun Kadazandusun (dati do so-lizong ginumu). Nung iso piatas (1%=7,000) no ii kaanu monokodung do 7,000 tanaksikul Kadazandusun mooi kosuang univositi, id daasom 25 toun, hobi kuang do 35,000 tanak Kadazandusun kivaa degree. (5 toun maganu degree. 7,000 tuhun do potitikid do 5 toun).
Nung ingkaa, ontok odimpot toun 2067, kivaa tanak Kadazandusun ki-degree kiginumu do 70,000.

Kinamai no momusoou taahom-ahom. Kio? Nung ingkaa, kaanu dati minsavat do akaakavas po mantad taang ko-3 tuhun Kadazandusun.

Todoson DOITI nung kihizab mambasa nunu tungkus kumaa tuhun Kadazan

(1) Momoguno 'todok' do pananda do nombo gisom. Tiuvan: Todok no ii koihaan do nombo gisom di nalagus (miampai momoguno kalabau) moi do aiso ahadtang do mamalagus.

Copyright 2017 Taang Ko-3 Nangku Ningkokoton do Kadazan? Pascalis Claudius Lotinggi

Nomboo Kokoozo' Kadazan?

Toun vagu do 2017. Iti no blog kumoiso' ku do toun diti.

Na, nunu dii maan ku posuato'? Ogumu' kozo nga' odimpatan ngaavi' ii do tiinu' nung opoit no zaa, ka do mohoing di poguhu.

Sabaagi ponimpuunan do toun vagu, aanangan zou do mongomi kokomoi do nombo dati' kokoozo' do tuhun Kadazan (toi KadazanDusun bo, tumanud do KDCA) do piipio toun diti mikot.

Nung oondom tokou nunu ngaavi' nongoboos tuhun Kadazan di moomogot toihaan, itia no vookon kohizaban do tuhun Kadazan:

1. Au' atagak boos om kointutunan;
2. Kakavas sikul do tangaanak om sukod vagu;
3. Kivaa tana' posumpakan do hamin;
4. Kaanu mongindapu gisom do kobuu';
5. Aiso isai-isai monguntazag;
6. Kopiadang do tinau suvai pononoina';
7. Au' mimang kozo pagon sontob gunoon id kopooposizon;

om suvai po.

Au' atagak boos om koubasan
Mingkolomusos do kuminam no do manahob mantad atagak o boos do Kadazan. Ogumu koiho do "Songian do atagak boos, atagak nogi kointutunan," ka. Songian do okudi huguan om mohoing Kadazan do momoduli' mongia' do tangaanak mooi koiho Boos Kadazan, atagak Boos Kadazan id daasom himo ngoopod (50) toun. Kada' daa do oikot toun 2067 (2067-2017=50), om ountob po zi odu aki do moboos Kadazan. Kada' potumbazaai do aantakan om adadi iti. Nung adadi iti, iso' katagakan kotos tagazo iti. Mogot nogi haid di poguhu di aiso po nokosikul tu' koiho moboos om kalati do Boos Kadazan. Baino, nokosikul om nokobuu', tumagak nogi dii o Boos om Kointutunan.

Papapantod no daa do kointutunan ii maan kozo toinao' do tuhun Kadazan tumimpuun do toun diti. Opoi' no daa tanak Kadazan do minsingiho do Boos sondii id sikul om papaahom dii songian do koingkavas o sikul. Aiso no daa ii momusoou do au' ii gunoon Boos Kadazan id upis kopolintaan toi' id komponi ngaavi'. Nung ingkaa pomumusoou nga' tinau' sondii ii olugi', tuhun Kadazan sondii ii atagakan do iso' kotos, tungkus tagazo mantad do Minamangun. Iti no ii vava' ii au' miho hoogoon. Au' miho bohizon ii tu' aiso bohizon.

oputan vagu...

Copyright 2017 Nombo Kokoozo' do Kadazan? Pascalis Claudius Lotinggi