Mintong Mahik Naangazan Kadazan

Nombo no tuhun Kadazan do baino? Nunu no naangazan dioho? Nomboo kozo intutukon dioho? Kivaa naku tudduvon dioho do pointantu?

Ogumu ponguot (ti-uot)? Osusa mogium sisimba dii. Miaga do vaig ii au miho soukon do pahad.

Nung kuminam tokou mongiho do nombo no Kadazan do baino, mositi do oihaan do nunu haid ningkokoton do Kadazan di poguhu.

Songkuo hinaid poguhu? 50 toun? 100 toun? Nung ingkaa, komozon id piahatan do 1914 om 1964. I timpu kumoiso (1914), timpu do Bolitis momolinta maza do British North Borneo Chartered Company. I timpu kumoduvo (1964), kotutuidong pogun Malaysian Federation ii piniapuvan do Malaya, Singapore, Sarawak om North Borneo, Sabah do baino.

• Ogumu tuhun Kadazan ii mobuubuvat id piahatan do 1914-1964.

• Mantad no do ogumu sikul ii nimaan tuidongo do tuhun topuak (tinimungan Kristian) do muugumu tanak Kadazan do nokosikul. Au nakaanu o Komponi Bolitis diti do monuidong sikul ii kouha montok tuhun mamasok, tuhun momogun do doiti.

• Aiso kuasa toi tuhun toi tinimungan ii mamajal do tuhun mamasok (natives / indigenous people) do popoohon nunu kotumbazaan dioho. Zioho sondii o momihi.

• Tumanud do ginumu tuhun pointindooi id North Borneo, tuhun mamasok no ii togumu no kozo. Tuhun Kadazan miampai tuhun Sina om Murut, kohobi do 50 piatus ginumu mantad do saviavi mogiigizon id North Borneo.

• Kitana o kogumuan do tuhun Kadazan.

Komozon,

1. Kivaa kosivatan sumikul nga au nokotongkop do tikid-tikid kinoizonon.
2. Aiso mamajal tuhun Kadazan (tuhun mamasok) do popoohon kotumbazaan / kointutunan dioho. Zioho sondii o momihi.
3. Kivaa tana pavaahan hamin om tana do buvaton, tanaman paai, gata, kouvaan, bogoi, guo om boliku.
4. Tuhun Kadazan no ii togumu no kozo.
5. Mogitabang-tabang o tuhun Kadazan (di kotood do misangod miobpinai / tribal wars).

Kopongihaan tokuudi nunu ningkokoton Kadazan baino (tounan biizungan 2000)
Suvai nodii kinoingkookokoto do Kadazan do baino, miaga dihia naazat id siibo.

1. Ogumu sikul pototongkop Sabah. Kivaa nogi kosivatan sumikul gisom id univositi id Pogun Sabah. Kadazan nga kaanu kavasian do ogumu kosivatan balajal.
2. Ogumu tinimungan toi tuhun ii mamajal tuhun Kadazan do popoohon kotumbazaan / kointutunan maza momoguno mogisuvai-suvai lahan.
3. Ogumu tanak Kadazan papadagang tana ii nokotungkus doid dioho. Kogumuan tana diti obohi do tuhun Sina toi bangsa suvai. Mooi di izon zioho doid tana "reserve" ii aiso galan poinsondii.
4. Kiginumu tuhun Kadazan (kaampai no tuhun mamasok ii momohoou dioho sondii do 'Dusun') om kaampai no Murut,do hobi kuang do 17 piatus NO mantad do ginumu mogiigizon doid Sabah.
5. Sandaadau nodii tuhun Kadazan. Mantad do kohizaban do mogium kuasa montok sondii om tinimungan om nogi ounsuban do palan (poinhosok?) do havan,
• Nabaagi o tuhun mamasok om okon nodii do iso tinimungan zioho;
• Nababak tumanud do 'kaum' toi tinumungan toniini do tinau. Dadi kivaa tinumungan do Kadazan, Dusun, Murut, Lotud, Rungus.
• Nabaagi kumaa piipio parti politik miaga do PBS, UPKO, PBRS, om Pasok.
• Kivaa monoodo kotinanan kavavagu om mooi sokot kotinanan ii kipalan mamaagi tuhun mamasok.
• Kivaa huguan Kadazan(dusun) (ii okito do kivaa pionitan miampai suvai tinimungan ii okonko kituddu do monokodung tuhun KDM) kuminam dumadi kuasa kotohu id taatanga do tuhun mamasok (KDM). (Monongkibai dumadi huguan takavas-tavakas?)
6. KDCA kuminam do popisompuu tuhun mamasok. Kivaa kuasa ii monugagang do KDCA mooi do au odimpot ii tudduvon do kotinanan diti. Ahal ngavi doun pomogunan  magantob nogi do kobuubuzuo do abaabazan papanaon do KDCA.
7. Kivaa huguan om kotinanan ii kuminam do popobuu ningkokoton do Kadazandusun / Murut. Ogumu kaantob ii apatut do iduon.

Dadi, songian do intangan mahik nunu naangazan do Kadazan, okito do okudi po kozo. Miaga do au koinsud zioho sundung potuu do kivaa tuhun KDM ii nokobubuu no.

Nokuo ma tu ingkaa iti?

Avasi do ihoon nunu nopo ii kogompit, maan ipopo sontob ii kaantob, monoodo palan om mogium taka di hobi koontok om pinggisaman no ii do momodimpot.